Ella Peussa
ella peussa
yKv: 22, Sn: 63
Diplomi-insinööri
Vermonniitty
Henkilökuvaus
Haluan olla mukana rakentamassa Kristus-kalliolle rakennettua seurakuntaa, joka sitoutuu Jumalan sanaan. Rukoilen, että seurakunta olisi elävä yhteisö, jonka kautta ihmiset voivat oppia tuntemaan Jeesuksen sekä kasvaa lähemmäksi Jumalaa ja läheisiämme. Seurakunnan toiminnan tulee olla kutsuvaa, yhteisöllistä, antoisaa ja kestävää – iankaikkisuutta ajatellen. Seurakunnan ydintehtäviä on levittää ilosanomaa Jeesuksesta kaikille kansoille niin Suomessa kuin ulkomailla (kts. Matt. 28:19–20), tukea kristittyjä uskon jalossa kilpailussa (1. Tim. 6:12) ja olla Kristuksen ruumis, jossa kukin jäsen voi palvella lahjojensa mukaisesti (Ef 4:1–16, 1. Kor. 12:4–28).
Kuka olen?
Olen 27-vuotias uskova, ystävä, vaimo, tytär, sisko ja täti. Valmistuin viime vuonna diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta; opinnoissani erikoistuin ihmiskeskeiseen suunnitteluun. Työskentelen samaisessa opinahjossa projektityöntekijänä opetuksen tukena, erityisesti ihmiskeskeiseen suunnitteluun ja käytettävyyteen liittyvillä kursseilla. (Kiitos Herralle, että tässä maailmanajassa olen vastavalmistuneena saanut töitä!) Vapaa-ajallani harrastan lukemista, neulomista, jalkapalloa ja laulamista.
Olen analyyttinen, empaattinen ja tunnollinen. Opintojeni kautta minulla on valmius ymmärtää monimutkaisia kokonaisuuksia, erilaisten sidosryhmien tarpeita sekä olla kehittämässä mahdollisimman toimivia ja tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Olen lisäksi toiminut erilaisissa vastuutehtävissä, kahden yhdistyksen hallituksissa sekä vaalilautakunnan puheenjohtajana, joten byrokratia, huolellisuus, harkitut päätökset ja pöytäkirjat ovat minulle tuttua tavaraa.
Seurakuntataustani
Monipuolinen seurakuntataustani on rikkaus: pystyn ymmärtämään erilaisia näkökulmia sekä inspiroitumaan eri tahojen hyvistä toimintatavoista ja -muodoista. Kenties taustani takia olen kotoisimmillani yhteiskristillisessä ja/tai lähetykseen keskittyvässä toiminnassa, sillä tällöin keskitytään olennaiseen: Kristukseen, evankeliumiin ja meitä uskovia yhdistävään uskoon.
Lapsena asuessamme Espoossa kävimme perheemme kanssa kansainvälisessä seurakunnassa (EICF, nykyään UCC). Muutimme Yhdysvaltoihin ollessani kouluikäinen, ja sain siellä varttua evankelikaalisessa seurakunnassa. Tämän kuuden vuoden jakson aikana sain kokea, kuinka elävä yhteisö seurakunta voi olla. Palvelin itsekin seurakunnassa pienten lasten hoidossa sekä lasten päiväleireillä. Kristillisen opiskelijajärjestön kautta osallistuin myös nuorille suunnattuihin kristillisiin konferensseihin.
Palattuamme Suomeen, kävin Suomen Raamattuopiston (SRO) järjestämän rippikoulun Vuokatinrannassa, minkä myötä tutustuin luterilaisuuteen. Lukioaikoina Raamattuopistosta tulikin hengellinen kotini: osallistuin nuorten raamattupiireihin ja nuorten leireille, toimin lastenleireillä ja ripareilla isosena, sekä kävin sunnuntaisin messussa. Ennen yliopisto-opintoja vietin myös välivuoden SRO:n Nuorten raamattulinja PK:lla.
Yliopistoaikoina hengelliseksi kodikseni muodostui Otaniemessä toimiva yhteiskristillinen opiskelijajärjestö Ristin kilta. Vuosien varrella toimin Ristin killassa monenlaisissa vastuutehtävissä, mukaan lukien ohjelmavastaavana, tiedottajana sekä johtokunnan jäsenenä. Kävin myös muutaman vuoden Verkoston messuissa, joista ensihavaintoni oli: “tältä näyttää terve seurakunta – paljon kaikenikäisiä ylistämässä Jumalaa!” Olin lisäksi järjestämässä Otaniemessä Alfa-kurssia, joka toteutettiin Ristin killan ja kansainvälisen seurakunnan IEC:n yhteistyönä.
Nykyään käymme aviomieheni kanssa jumalanpalveluksissa SRO:lla, jossa myös palvelemme iltapäivämessun musiikkitiimissä. Viihdyn myös Kylväjän nuorten aikuisten toiminnassa ja talkoissa.
Vaalikone
Vastaukseni seurakuntavaalien vaalikoneeseen löydät myöhemmin täältä.
Lisätietoja
Ella Peussa